Tanskalainen ruoka ja ruokakulttuuri jaksaa ihmetyttää. Voin vielä ymmärtää voileivät, joiden päällä on juustoviipale ja hilloa. Sen sijaan melko erikoinen yhdistelmä on tukevasti voideltu ranskanleipäviipale, jolle sirotellaan hienosokeria. Tai ruisleipä, jonka päälle tulee lastunohut  suklaalevynen. Kaikkein eksoottisin yhdistelmä on ollut heidän  kesäinen kylmä lounastarjoomuksensa kærnemælkskoldskål med kammerjunker. Reseptissä on ainakin kefiiriä, sokeria, keltuaisia  ja vaniljaa, ja  tarjolle tuotaessa annoksen päälle lisätään murotaikinapikkuleipiä. Ja  kyytipojaksi sillivoileipää..?

Silti, kun suomalainen, tanskalainen ja unkarilainen puhuivat grilliherkuista, epäuskoisimmat  ilmeet sai aikaan omat suosikkini tuorejuustolla täytetyt herkkusienet ja pekonibanaanit. :)

Ps. Grillaamisen lisäksi kaipaan annospikapuuroja, xylitolpurukumia ja tietysti saunaa. Vähän naureskelin itselleni, kun pakkasin pikapuuropusseja mukaan. Nyt on omat puurot syöty, eikä enää naurata: (Føtex-market)

Myös Normal-liike myy pikapuuroja. Kappalehinta on 7 kruunua eli 0,94 euroa. Alan ymmärtää aamiaisratkaisuna  ranskanleipää voilla ja sokerilla. 

Tässä muuten sukanpukijan esittelyvideo https://www.youtube.com/watch?v=Q8JjMzFsdjo

"Ja seuraavaksi laulamme virret syvhundredenioghalvfems ja firehundredeseksofirs." 

Istuin kahden 'apua tarvitsevan' asukkaan välissä keskiviikon jumalanpalveluksessa, mutta apu taisikin kulkea toiseen suuntaan. Tanskalaiset numerot yhdestä kymmeneen samoin  kuin sadat ja tuhannet ovat ihan loogisia. Esimerkiksi saksaa osaava pääsee myös hyvin jyvälle ykkösten lisäämisestä kymmeniin, tyyliin: yksi-ja-X-kymmentä, kaksi-ja-X-kymmentä, jne. Mutta kun puhutaan tasakymmenistä, loppuu logiikka. Jos viisi on fem, viisitoista femten,  viisisataa femhundrede ja viisituhatta femtusinde, miksi viisikymmentä on halvtreds? Sama kuutosella: kuusi seks, kuusitoista seksten, kuusisataa sekshundrede ja kuusituhatta sekstusinde. Ja kuusikymmentä tres. Yhtä omituisesti rakentuvat seitsemänkymmentä halvfjerds, kahdeksankymmentä firs ja yhdeksänkymmentä.... halvfems. No, ei asiaa, mitä googlettamalla ei selvittäisi:

Why Are Danish Numbers So Weird?

Unsure yet of how they’re so weird? Well take a quick scroll below and you’ll see what we mean.

The Danish number system is not a base ten system, rather it operates on a system called vigesimal. It’s called vigesimal because it’s a base 20 system. That means the base unit is 20. To further understand lets look at the look at the old word in Danish sinde which means multiply or times.

A base 20 number system uses multiples of 20. Here are some examples of what that looks like:

• 60 is tres = coming from three twenties (tre x tyvea or 3 x 20)
• 80 is firs = coming from four tyve (fire x tyve or 4 x 20)

Multiples of 20 are easier to understand, but let’s see what happens when a number is not easily divisible by 20.

• 50 is halvtreds and is determined by how many 20’s fit into 50, which is 2 1/2. The rest of the number is made up of half of 20. Therefore 50 = 2 x 20 + half of 20
• 70 is halvfjerds and is determined by how many 20’s fit into 70, which is 3 1/2. The rest of the number is made up of half of 20. Therefore 60 = 3 x 20 + half of 20
• 90 is halvfems and is determined by how many 20’s fit into 90, which is 4 1/2. The rest of the number is made up of half of 20. Therefore 80 = 4 x 20 + half of 20

So when did this strange choice to use base 20 come about? Well, it remains a historical mystery. No one really understands why around the year 1300, the Danes decided to change to this number system.

 Lähde: https://ling-app.com/da/danish-numbers/

Tiistaina oli henkilökunnan virkistysiltapäivä. Kohteena oli parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä sijaitseva rantakaupunki Vorupør. Kelin suhteen kävi tuplaten tuuri: ensin ehdin nähdä paikan kesäisenä kuin suoraan matkailumainoksesta. Vajaan tunnin kuluttua nousi havgus,  merisumu, joka syntyy kun  kold havluft blæser ind over et varmere landområde. 

Sumu sakeni vielä tuosta, mutta seurueemme pöytävaraus odotti satamaravintolassa Vesterhavscaféen. Sieltä ei harmi kyllä ole omia valokuvia. Googlata sopii ja varautua annoskateuteen.